Emmin neulatyyny

Oppia ikä kaikki  Opiskelu sinänsä on virkistävää. Ihminen, ainakin useimmat tuntemani, kaipaavat uusien asioiden oppimista. Lehtiä luetaan ja televisiota katsotaan, jotta saataisiin uutta informaatiota. Kokopäiväinen opiskelu vaatii myös energiaa. Opiskeluni alkoi elokuussa 2020 ja ensimmäisinä viikkoina olin iltaisin todella väsynyt kaiken uuden tiedon ja uudenlaisen arjen opettelusta. Olen oppinut pukeutumaan melko hyvin sään mukaisesti. Alun jälkeen opiskelutunnit ja -päivät vilisevät nopeasti. Ahmin asioita ja haluan suunnitella tekemiini tuotteisiin aina jotain sellaista, mitä en ole ennen tehnyt. Vapaa-ajalla otan hieman keveämmin ja olenkin kehittänyt keväällä oppimaani asiaa, villasukkien valmistamista. Siitä myöhemmin enemmän. Jaksamisen avuksi olen ottanut aamupalarutiineihini kaurapuuron siemensekoituksella ja itse pakastetuilla marjoilla, sekä kupillisen kahvia. Kuljen kolmen kilometrin koulumatkan pyörällä sulan maan aikaan ja nyt talvella kävellen. Se on virkistävää ja n

Aikuisopiskelija ja NY-yrittäjä  Iltapäivä on jo pitkällä. Luokkahuoneessa atk-laitteiden luoma hämärä valaistus ja tunnelma on hykerryttävän jännittynyt, innostuneen iloinen. Tässä porukassa on aina mukava huumori mukana. Syksyn yhteinen pitkä ja haastava asiakastyöprojekti liimasi meidät toisiimme luottavaksi porukaksi. Nyt teemme jokainen oman, samanaikaisen hypyn uuteen maailmaan. Täytämme omia kokouspöytäkirjojamme ja rekisteröintilomakkeitamme. Klik* ja olemme sekä opiskelutovereita, että yrittäjäkolleegoita. NY-yrittäjiä.  Siskoni Enna on ollut innostamassa yritysidean syntymisestä asti ja häneltä olen saanut paljon arvokasta tietoa ja näkemyksiä. En päästä häntä irtautumaan edes vahingossa tästä hommasta, joten nimesin hänet NY-yritykseni markkinointipäälliköksi. Varsin sopiva hetki molemmin puolin, sillä hän opiskelee tahollaan mm. liiketaloutta. Voit lukea asiasta lisää hänen blogistaan . Yritykselle helposti puettava nimi Enna teki webropolsurveys-kyselyn NY-yritystäni varte

 NUPPINEULAT PITKIN PÖYTÄÄ Hyppy uuteen Oli harmaa talvi Turussa. Tavallinen työpäivä ja työviikko takana. Työyhteisöäni voin helposti sanoa Varsinais-Suomen ihanimmaksi. Työ sinänsä ihan mukavaa, mielikuvitusrikkaiden 7-8-vuotiaiden kanssa touhuamista. Muutoksen tarve oli kuitenkin kasvanut mielessäni jo muutamia vuosia. Olin pohtinut monia eri aloja, niiden sopivuutta itselleni ja opintoreittejä. En ole koskaan kuvitellut itseäni yrittäjänä, lähinnä ajatellut ettei milloinkaan yrittäjäksi. Tuona iltana kuitenkin alanvaihdosaatokseni ajautuivat yritysideaan ja työstyi tarvittavilla opintoselailuilla. Seuraavalla viikolla soitin jo yhteen oppilaitokseen ja sain tarvittavia tietoja hakuprosessiin ja ensimmäisen hakemuksen laitoin menemään tekstiili- ja vaatetusalanopintoihin. Jouduin odottamaan jonkin aikaa muutamien muiden oppilaitosten hakujen avautumista. Hain neljään paikkaan, Loimaalle, Hämeenlinnaan, Siilinjärvelle ja Tornioon. Samaan aikaan covid-19 hyökyi Eurooppaan ja saapui my